JanneSuuronen

Selittäkää minulle syyt eroihin

Vuonna 2008 koko Suomen työllisyysaste oli 71.3% ja työttömyysaste 8.7%. Samana vuonna Suomessa asuvista venäläisistä oli töissä 57.7% ja työttöminä 27.8%. Virolaisten työllisyysaste oli 69% ja työttömyysaste 10.7%. Näissä luvuissa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä ja kirjoitin ne tähän oikeastaan vain vertailukohteiksi.

Vuonna 2008 Suomessa asuvista kenialaisista oli töissä 72.9% ja työttöminä vain 4.0%. Kenialaiset ovat tilastojen valossa huiman ahkeraa väkeä. Tämä ihmetyttää, koska olemme median kautta aina saaneet lukea ja kuulla, etteivät ennakkoluuloiset suomalaiset halua palkata tumman ihonvärin omaavia ihmisiä. Rasismiakin on väläytetty joidenkin kansallisuuksien huonon työllisyyden syyksi.

Samana vuonna 2008 etiopialaisten työllisyysaste oli 59.6% ja työttömyysaste 8.2%. Kongon Demokraattisen Tasavallan Suomessa asuvista kansalaisista töissä oli 32.9% ja työttömiä 38%. Ghanalaisten työllisyysaste 64.5% ja työttömyysaste 8.0%. Nigerialaisten työllisyysaste oli 63.3% ja työttömyysaste 10%. Vuonna 2008 esimerkiksi Nigerian kansalaisia asui Suomessa 1020 ihmistä ja etiopialaisia 651 ihmistä. Kyseessä ei siis ole aivan pienen populaation tuomasta tilastovirheestä.

Mutta sitten pääsemme siihen varsinaiseen ihmetyksen aiheeseen: Vuonna 2008 somaleiden työllisyysaste oli 21.7% ja työttömyysaste 55.2%. Sudanilaisten työllisyysaste oli 21.5% ja työttömyysaste 50.9%.

Mitkä tekijät erottavat somalit ja sudanilaiset muista Saharan etelänpuoleisen Afrikan valtioiden ihmisten työllistymisestä ? Ihonväristä ja suomalaisten ennakkoluuloisesta asenteesta tilastojen valossa tuskin on kyse. Uskontokaan ei selitä eroja, sillä vaikka iranilaisten ja irakilaisten työllistyminen on ollut huonoa, niin vastaavasti pakistanilaiset ja bangladeshilaiset ovat työllistyneet valtaisan hyvin. Samaan ihmettelyn vyyhtiin liittyvät myös länsi-euroopassa satoja vuosia asuneet romanit, joiden työssäkäyminen tilastojen valossa on vähäistä.

Olen itse monesti pohdiskellut erilaisten kulttuurien merkitystä ihmisten ja ihmisryhmien menestymiseen elämässä. Tällaiset tilastolliset tosiasiat eivät ainakaan vähennä ajatuksia siitä, ettei kaikkia kulttuureja voi, eikä niitä tule pitää tasa-arvoisena. Ehkä on syytä tähän perään kuitenkin erikseen korostaa, että kaikkia ihmisiä tulee yksilöinä kohdella samanarvoisina ja tasa-arvoisesti. Mutta siis ajatus monikulttuurillisesta Suomesta joutaa romukoppaan. Vaikkapa romanikulttuurin erityinen tukeminen Suomessa tai somalien rohkaisu oman kulttuurinsa säilyttämiseksi ovat maallemme hankaluuksia aiheuttavia asioita.

Voin olla väärässäkin. Siksi siis kysynkin tässä blogissa viisaammilta: Mikä selittää vähemmistöryhmien erilaiset työllistymisasteet ? Ihannoivat sössötykset pelkkään rahaan tuijottamisen arvostuseroista eri kulttuureissa voi tässä blogissa jättää väliin, sillä hyvinvointia syntyy vain työstä. Maanosaan, kulttuuriin ja ihmisiin katsomatta.

Lähteenä käytetty tilastokeskuksen "Pääasiallinen toiminta kansalaisuuden mukaan 21.12.2008" tilasto löytyy klikuttamalla hiiren vasten nappia tästä.

Tämä puheenvuoro on alunperin julkaistu 29.8.2010 22:05. Jussi Halla-ahon Lieksan vierailun saamasta kohusta päätelleen keskustelu maahanmuuton ongelmakohdista ei neljässä vuodessa ole edennyt yhtään. Tiukat rintamalinjat pitävät ja epä-älyllinen symmetrisesti molempiin suuntiin kohdistuva ihmisviha jatkuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Veikko Penttinen

Kulttuuri merkitsee. Juuret ne ovat ihmiselläkin. Väitän että kulttuuri on syynä, miksei esimerkiksi Venäjä ole sellainen suurvalta kuin se voisi olla. Koulutettuja älykkäitä ihmisä ja maanpovi täynnä rikkauksia. Siti elintaso laahaa.

Yksilötasolla niin venäläinen kuin somalikin voivat olla mitä lahjakkaimpia ja hienoimpia tyyppejä, mutta kansana ja yhteisönä homma näyttää vähintään ontuvan ellei sitten mene peräti pieleen.

Mielenkiintoista. Aihetta moneen väikkäriin ja graduun, jos Suomessa ei olisi vääristynyttä suvaitsevaisuuskulttuuria.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Erinomaista pohdintaa. Tosin näiden maahanmuuttajaryhmien maahanmuuton taustasyyt ja motiivit saattavat vaihdella suuresti. Jos kulttuurisia eroja ko. maiden kesken tarkastellaan, että Somaliassa on sodittu lienee jo pidempään kuin viimeiset 30 vuotta. Tämä jo muodostaa erilaisen lähtökohdan lähtömaiden välille ja edellytykset rakentaa esim. koulutuksellisia valmiuksia työllistymisen tueksi.

Lisäksi tilastot ja etenkin %-lukuja sisältävät tilastot mahdollistavat helpot tulkinnat. Esimerkiksi vaikkapa esille tuomasi nigerialaisten työttömyystaso ja maahanmuuttajamäärä. Mielestäni tässä kontekstissa 1.000 ja 15.000 maahanmuuttajaa on paljon suurempi erona kuin mitä yksittäinen luku antaa ymmärtää. Tuskin on uskottavaa, että kuvitteellisesti Nigeriasta tulisi Suomeen lisää 14.000 maahanmuuttajaa, niin nigerialaisten työttömyystaso säilyisi edelleen 10 %:ssa.

Janne Suuronen

Olen usein miettinyt, kun Ruotsissahan oli 1960- ja 1970-luvuilla "en finne igen" mentaliteetti. Sinne kuitenkin oli silloin lähtenyt sodan kokenut sukupolvi traumoineen ja mihin varmasti varallisuusero (kantaruotsalainen vs maahanmuuttaja) sekä kielimuurilliset erot eivät varmasti olleet avuksi. Sopeutumista kyllä auttoi pitkä yhteinen historia ja sen myötä taustakulttuurien samankaltaisuus jo valmiiksi.

Olemmeko nyt 40-vuotta myöhemmin Suomessa yhtään viisaampia ?

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Muuttoliike 1960-70 -luvuilla Ruotsiin antaa toki jonkin verran osviittaa. Itsellänikin on sukulaisia, jotka muuttivat juuri noiden suurten muuttovuosien aikana Ruotsiin ja ovat juurtuneet sinne. Ongelmia on varmasti ollut. Sitä on turha kieltää. Apuna on kuitenkin ollut mm. samankaltainen pohjoismainen yhteiskuntajärjestys, luterilainen perusleima ajatttelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa sekä se, että muuton perimmäiseen syyhyn eli työllistymiseen Ruotsilla oli tarjota positiivinen ratkaisu.

Yhtälailla nykyisen maamme maahanmuuttotilannetta voisi rinnastaa suurten Amerikkaan muuttovuosien ilmiöön 1890-1910 -luvuilla, Neuvostoliittoon suuntautuneeseen muuttoilmiöön 1920-1930 - luvuilla tai sotienaikaiseen Ruotsi-lapsiin sekä karjalaisten evakuiointiin tynkä-Suomeen.

Käyttäjän teemukakkuri kuva
Teemu Kakkuri Vastaus kommenttiin #4

Ruotsista suorastaan haettiin suomalaisia töihin- Ruotsalainen suurteollisuus tarvitsi työvoimaa ja sitä värvättiin Suomesta. Ihmekös tuo, jos työllisyysluvut olivat hyviä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomesta lähdettiin töihin Ruotsiin. Kokemukseni mukaan nämä "En finne igen" kaverit eivät oikein pärjänneet ruotsalaisessa työelämässä. Suomalaiselle miehelle työelämästä syrjäytyminen vierassa ympiristössä voi olla hyvin tuhoisaa. Muut kansakunnat voivat hoitaa asiat toisin.

Tästä voimme oppia sen, että työ on maahanmuuttajalle varmin tapa integroitua. Työ avaa ainakin meille suomalaisille miehille paikan yhteiskunnassa.

Pekka Heliste

Suurin muuttajaryhmä oli sodan jälkeen syntynyttä, suuret ikäluokat olivat niitä, jotka muuttivat Ruotsiin.

Sdan jälkeen töitä oli Suomessakin ja rintamamiehet ja evakot asutettiin korpiin ja he tuhoutuivat niillä.

Ruotsiin muuttivat nuo korpitiloilla syntyneet sukupolvet.

Nyt noita kylmiä kyliä voi käydä katsomassa esim Kemijärven takana

Mikko Saarinen

Miten mahtaa olla tilanne esim. somalinaisten suhteen. Ovatko he työttömyyskortistossa vai saavatko he tukensa muuta kautta?

Meinaan vaan, että työttömän pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä. Somalinaisille työnteko on kiellettyä uskonnollisista syistä ja niin taitaa olla miehillekin.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Meilläpäin näkee hyvinkin paljon somalialaisnaisia työelämässä, joten uskonto ei ainakaan kiellä.

Janne Suuronen

Mitä Taru uskot saavuttavasi tällaisilla kevyillä "hyvinkin paljon" heitoilla ? Vuonna 2011 työssä käyviä somalinaisia oli 148, eli he kaikki sitten vissiin asuvat siellä teillä päin ?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #36

Helena Koskisen tykkäyksen? Moraalisen ylemmyyden tunteen?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Täytyy ottaa sekin huomioon, että esim. Keniasta lähetetään kylän lahjakkain oppilas opiskelemaan suomalaiseen yliopistoon, somaleista suuri osa on saapunut pakolaisina.
Virolaisia on paljon tullut nimenomaan töihin mm. lääkäreitä.

Janne Suuronen

Tuo on ihan totta ja selittää asiaa joiltain osin.

Voi myös kysyä, että miksi Suomen romanien työllisyysaste on heikko, vaikkeivat ainakaan viiteen sataan vuoteen ole joutuneet nostamaan kytkintä mistään levottomasta maasta ? Koulutusmahdollisuudetkin Suomessa ovat ainakin viimeiset 40-vuotta olleet romaneilla muiden suomalaisten kanssa täysin samalla viivalla.

ps. Uuden Suomen sääntöihin kuuluu oman kuvan lisääminen.

Pekka Heliste

Romanit elivät kiertävää elämää aina 80-luvulle saakka. Vasta silloin alettiin kiinnittämään heitä yhteiskuntaan.

Kestää pari sukupolvea , että he assimiloituvat kantaväestöön

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kulttuuri sopeutuu varsin hitaasti yhteiskunnan taloudellisin muutoksiin
Useimmat romanien perinteiset ammatit ovat hävinneet aikoja sitten.
Nykyiset hevosmiehet saattavat olla hyvinkin varakkaita.

Käyttäjän teemukakkuri kuva
Teemu Kakkuri

Romanit muodostavat edelleenkin oman suljetun talouden. Heidän elinkeinotoimintaansa ei aina lasketa suomalisiin työmarkkinoihin.

Ilkka Huotari

Hyvä kysymys, eikä asia varmaan selviäisi kuin tutkimalla. En ole nähnyt mitään kunnollista tutkimusta näistä.

Halla-aho on kirjoittanut tästä: http://www.halla-aho.com/scripta/tyollistymisesta....

"
Maahanmuuttajien työllistymistä tutkinut Risto Karinen selittää asiaa näin:

    "Tilaston loppupäässä on maita, joista tulleet ovat saapuneet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Työllistymisen kannalta on täysin eri asia, tuleeko maahan koulutettu työnhakija vai luku- ja kirjoitustaidoton pakolainen."

"

Onko kaikkien turvapaikanhakijoiden työllisyys samaa luokkaa? Tuskinpa.

Miksei siis kunnollisia selityksiä näille haeta, en tiedä.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Mikähän mahtaisi olla Suomesta lähtevien syntyperäisten turvapaikanhakijoiden koulutustausta sekä luku- ja kirjoitustaidon laita siinä kuvitteellisessa tilanteessa, että maassamme olisi käyty sisällissotaa viimeiset kolmekymmentä vuotta? Hieman jonkinlaista perspektiiviä voisi laittaa noihin arvioihin.

Ilkka Huotari

Niin, no sekin on yksi arvio tai arvaus (pitkä sisällissota). Onko se todellinen syy, ei voi tietää ellei tutki tarkemmin.

Keskustelussa voisi päästä eteenpäin jos saataisiin varmempaa tietoa näihin kysymyksiin, nyt kaikki on olleet tähän asti lähinnä arvauksia...

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #10

Sinäkö väität, ettei pitkään jatkuneella (yli 30 vuotta) sisällissodalla ole vaikutusta maan koulutustasoon sekä kansalaisten luku- ja kirjoitustaitoon? Varsinkin, kun yleisesti tiedossa on se, että sisällissodissa suuri osa taistelijoista on 15-17 -vuotiaita pojannaskaleita. Näin oli aikoinaan tilanne myös Suomen vapaussodassa. Maamme nykytilanne olisi aika lailla erilainen, jos tuo sotatilanne olisi jatkunut yhtä kyytiä 1940-luvun lopulle saakka.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #12

Ei minulle ole esittää muuta kuin hataria arvauksia, enkä jaksa niitä tässä edes esittää.

Voi olla että olet oikeassa, ja jos sille teorialle tulee jostain vahvistusta, niin en väitä vastaankaan.

Irakilaisten työllisyys ei myöskään ole hirveän hyvä, ja niiden teorioiden pitäisi selittää kaikki osat samalla kertaa. Kaikkien osien pitää loksahtaa paikoilleen, jotta selitykset voi hyväksyä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Irakista ja Iranista on tullut turvapaikanhakijoita tai pakolaisia kuten kurdeja. Paimentolaisilla koulutustaso ei taida olla kovin korkea.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #28
Käyttäjän teemukakkuri kuva
Teemu Kakkuri Vastaus kommenttiin #12

Luku- ja kirjoitustaitoa kaiken lisäksi arvioidaan omasta kirjallisesta kulttuuristamme käsin. Meille on tyypillistä asioiden esittäminen kirjoituksina. Jos on asiaa, tehdään kyltti ja kirjoitetaan nettiin. Se johtuu myös resursseistamme, eli meillä on paperia, koneita jne. Afrikkalainen kulttuuri ei esitä asioita niin paljon kirjoitettuna tekstinä. Varsinkaan islamilaisessa Afrikassa, jossa on aivan erilainen kirjaimistokin.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Kulttuurierot ja suhtautuminen työhön lienee jonkunlainen syy. En usko uskonnon vaikutukseen niinkään.

Somalit, varsinkaan naiset eivät ole fyysisesti heikkoja. Jaksavat työntää nimittäin ääriään myöten täytettyjä ruokakärryjä ostoskeskuksissa. Täyttävät ne viidestä kahdeksaan muovikassiin, ja asettavat lastenvaunujen alaosaan.

Kokonaiskuorma kun maitopurkkejakin kymmenestä kahteenkymmeneen, ja lapset lisänä on tosi suuri.

Se on melkoinen taakka sohjossa työnnettäväksi. Olen omin silmin päivittäin nähnyt.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Työnantajalla ei voi olla perusteena työntekijän työllistämiseen esim. hakijan sukupuoli, kansallisuus tai uskonto. Toisin sanoen työntekijää ei pidä palkata esimerkiksi sen takia, että on somali. Kyllä ne perusteet työntekijän palkkaamiseen ovat täysin toiset. Niitä ovat mm. hakijan soveltuvuus avoinna olevaan tehtävään, arvio kyvystä selviytyä tehtävä vaatimista velvoitteista (koulutus, kielitaito, kyvykkyys sekä yleisen tason henkilökohtaiset ominaisuudet).

Itse ainakaan en palkkaisi somalia töihin sen takia vain että hakija on somali. Näitä em. työllistämisen edellytyksiä pitää kohentaa somaleidenkin osalta ja pyrkiä saamaan ne samaan tasoon kuin muidenkin työmarkkinoilla olevien työnhakijoiden työllistämisen edellytykset ovat.

Janne Suuronen

Kannattaa myös muistaa Suomessa vuosisatoja eläneet romanit, joiden keskimääräinen koulutustaste ja sen myötä työllisyysaste jää merkittävästi jälkeen muista suomalaisista. Siksi minusta Suomessa tulisi nyt lisääntyneen maahanmuuton myötä olla tarkkana, että saisimme kaikkien täällä asuvat ihmiset samalle viivalle ja sen myötä potentiaali käyttöön. Ettemme toistaisi romaneihin vuosisatoja kohdistunutta syrjintää ja minkä seurauksista sitten on myöhemmin erittäin vaikea päästä eroon.

Venäjän vallan aikana muuten myös Juutalaiset olivat erittäin syrjitty ihmisryhmä, mutta jotka Suomen itsenäistyttyä nopeasti nousivat yhdeksi tavalliseksi tasaveroiksi suomalaisryhmäksi. Olisi mielenkiintoista joskus nähdä joku vertaileva tutkimus romaneiden ja Juutalaisten kehittymisestä Suomessa vaikkapa vuosina 1880-1939.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kun yhtä avointa työpaikkaa kohden on useita kymmeniä hakijoita, niin monellakaan ei ole edellytykset työllistämiseen.

Pekka Heliste

"Mitkä tekijät erottavat somalit ja sudanilaiset muista Saharan etelänpuoleisen Afrikan valtioiden ihmisten työllistymisestä ?"

Näissä maissa, Somalia, Sudan , vapaa mies ei tee töitä, työtä tekevät vain orjat ja naiset.

Janne Suuronen

Aika rankka väite. Oletko asunut alueella vai mistä tiedät ?

Pekka Heliste
Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Kulttuurieroja minäkin veikkaisin. Kulttuurisista piirteistä erityisesti koulutuksen ja työn arvostaminen.

Käyttäjän hannele kuva
Hannele Koskinen

No voisiko syynä olla se, että Somaliasta ja Sudanista saavutaan Suomeen lähinnä turvapaikkaa hakemaan, kun taas noista luettelemistasi muista maista tulleilla tulee kaiketi olla työ- tai opiskelupaikka jo valmiiksi, jotta maahan on edes tulemista muuta kuin turistiksi.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Selitys on siinä, että kenialaisilla ja nigerialaisilla oleskelulupa riippuu siitä, ovatko he töissä, vai eivät. Somalialaisilla on pakolaisuuden myötä tuleva oleskelulupa, joten heidän ei tarvitse olla töissä säilyttääkseen maassaolo-oikeuden.

Kun uhkaa pikainen kotiinlähtö takaisin kotimaahan ja 1 euron päiväpalkoille, niin afrikkalainen on hyvin aktiivinen työhaussa ja ottaa vastaan työtä mistä tahansa, ja soittelee kaikki mahdolliset paikat läpi, jotta työpaikka löytyisi. Ja mikä tahansa työ millaisin työehdoin vain kelpaa.

Pekka Heliste

Suomeen ei tulla töihin, töihin tulevat maahanmuuttajat ovat alkuperältään suomalaisia.

Minäkin olen ollut monta kertaa maahanmuuttaja tilastojen mukaan

Muut tulevat opiskelemaan tai perhesuhteiden perusteella

Ja jonkun verran pakolaisia

Käyttäjän teemukakkuri kuva
Teemu Kakkuri

Nykyisten niukkojen työmarkkinoiden aikana työllistyminen vaatii verkostoitumista. Nuoret pääsevät töihin, jos vanhemmat tunnetaan tai ovat samoissa töissä. Omat kehitysalueilta tulevat nuoremme ovat eräänlaisia maahanmuuttajia hekin. Ei ole tuttua isän työkaveria, joka ottaisi harjoittelijaksi tai edes hanttihommiin. Työn perässä Kainuusta Vantaalle muuttava nuori on "neekeri" omassa maassaan. Kuinka paljon vaikeampaa se vielä on, jos on tumma naama ja puhu hoono soomi.

Rasismin tunnistaa hyvin, kun vertaa toisen polven maahanmuuttajien työllistymistä kantasuomalaisiin koulukavereeihinsa. Suomessa syntyneitä, peruskoulun ja lukion käyneitä, hyvät paperit opiskelleita. Mutta ura tökkää siinä vaiheessa, kun sinisilmäinen ja vaaleahiuksinen kaveri saa huonommilla papereilla hakemansa homman.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

"Mikä selittää vähemmistöryhmien erilaiset työllistymisasteet?"

Muutamassa kommentissa onkin tullut jo ilmi, että kyllä se on ensisijassa se tausta, millä Suomeen on aikanaan tultu. Nigeriasta ja Keniasta tullaan opiskelemaan Suomen yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ja vaikka sitä oman alan työtä ei löytyisi, niin kun koulutusta ja jonkinlaista kielitaitoa on, jotain työtä löytyy.

Somaliasta ja Irakista tullaan kouluttamattomina pakolaisina ja lievästi sanottuna sekasortoisista oloista.

Sitten on tämä Mikko Aholan hyvä pointti siitä, että monilla ei-pakolaisilla oleskeluluvan jatko on työllistymisestä kiinni. Pakolaistaustaisilla taas ei. Työnteon kannustimia voisi siis heilläkin lisätä, sillä se todistetusti toimii.

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita

Epäilenpä, että saamme arvailla vielä pitkään. Tulevat polvet luultavasti ihmettelevät mitä metsäläisiä/impivaaralaisia olemme olleet, kun emme ole keränneet riittävää tausta-aineistoa ilmiselvän päivänpolttavan ongelman selvittämiseksi, vaikka tiettävästi maassamme on ollut henkilörekistereitä tietokoneella jo yli 50 vuotta.

Jos ei meillä olisi muka-suvaitsevaista rasismilietsontaporukkaa sotkemassa ja kieltämässä esimerkiksi maahan saapuvien ihmisten profilointia ja siten saadun tiedon yhdistämistä ongelmaryhmiin, voisimme nyt lukea titastokeskuksen raportista suhteellisen luotettavat vastaukset täällä esitettyihin kysymyksiin JA ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

Mutta kun tietoa ei saa kerätä eikä käsitellä, "korjaustoimet" ovat yhtä absurdeja kuin puheet työvoimapulasta. Tai siis, eikös tuota runsasta lisärikastuttamista ole esitettykin ratkaisuksi huutavaan työvoimapulaan;-)

Toimituksen poiminnat