JanneSuuronen

Kymmenen puoltoääntä NATOlle

Ja neljän väärän uskomuksen tappoa.

Nato-jäsenyyden hyödyt:

1. Kriisitilanteissa Suomi saa hankittua asemateriaalia. Mahdollisen laajemman kriisin sattuessa asemateriaalia myydään ensisijaisesti omille liittolaisille. Muille valtioille myydään vain ylijäämärippeitä, mikäli tämä ei vaaranna Naton jäsenmaiden materiaalitilannetta. Tällä hetkellä Suomen varustelutilanne on heikko eikä asemateriaalin saantia ei mistään suunnasta ole taattu.

2. Naton olemassaolon aikana yhteenkään Nato-valtioon ei ole koskaan aseellisesti hyökätty.

3. Suurvallan kynnys aseellisesti painostaa pienta liittoutumatonta valtiota on paljon matalammalla, kuin kynnys NATOon kuuluvan pienen maan painostamiseksi.

4. Suomi pääsee hyötymään Naton tiedustelutiedoista

5. Suomi pääsee vaikuttamaan sisältäpäin Naton toiminnan suuntauksiin

6. Nato-jäsenyys betonoisi Suomen kuulumisen osaksi demokraattista läntistä maailmaa

7. Suursodan sattuessa on oikeastaan aivan sama, onko Suomi NATOn jäsen vai ei. Muut päättävät kohtalostamme joka tapauksessa. Suurvaltojen hankauspisteessä olevien pienten valtioiden omalla politiikalla ei ole merkitystä. Vaikka Ruotsin ja Sveitsin on mukava köllötellä yhden liittouma-alueen sisällä. Suomen geopoliittinen sijainti ei tällaista mahdollisuutta suo.

8. NATO-jäsenyyden hyödyt tulevat pienempien kriisien varalta. Nostaa konfliktin laajenemisvaaran vuoksi kynnystä lähteä aseellisesti painostamaan Suomea. Ja samalla Suomi saa ennaltavarautumiseen sellaista tiedustelutietoa, mikä nyt ei ole käytettävissämme. Ja varsinaisen sodan sattuessa asetoimitukset ensitorjunnan jälkeenkin ovat mahdollisia.

9. Cybersodankäynnissä läntinen maailman lienee on aika suvereeni

10. Suomalaisten on turha kuvitella olevansa niin ihku kansa, että vaikka sotilaallisella puolella nyt tiukasti hoidamme omia asioitamme ja ehkä hieman pyrimme rauhanturvaamistehtäviin muualla maailmassa, rientäisivät tilanteen kiristyessä muut valtiot Suomen avuksi. Ehkä vaarantaen oman turvallisuutensakin.

 

Ja sitten usein kuultuun virheelliseen argumentaatioon:

A)  Natossa joutuu sotimaan USAn sotia. Niin, eivät Saksa, Italia tai Espanjakaan sotineet Irakissa. Nato-valtiot saavat ihan itse päättää, että mihin operaatioihin osallistuvat. Nato-velvoitteet koskevat vain suoraa aseellista hyökkäystä johonkin jäsenmaahan. Tällaistä ei vielä koskaan ole tapahtunut.

B) Nato tietää sinkkiarkkuja: Sama kuin edellä. Nato-valtiot saavat ihan itse päättää, että mihin operaatioihin haluavat osallistua. Aika vähän on sinkkiarkkuja vaikkapa Norjaan tarvinnut kuskata.

C) Nato on kallis. Naton suora jäsenmaksu, muutokset Suomen puolustusvoimien organisaatiossa ja tarvittavat kalustomuutokset Suomessa maksaisivat vähän laskutavasta riippuen, 50-80m€ vuodessa. Tämä on 0.05% Suomen bruttokansantuotteesta tai vähän yli 0.1% Suomen valtion budjetista. Puolustusvoimien tämän hetkinen budjetti on joitain miljardeja euroja.

D) Venäjän kauppasuhteet kärsivät. Nato-Saksa käy hedelmällistä kauppaa Venäjän kanssa. Samaten Alankomaat. Molemmat ovat Venäjän viiden suurimman kauppakumppani joukossa. Nato-Norja käy hedelmällistä kauppaa Venäjän kanssa. Nato-Englanti käy hedelmällistä kauppaa Venäjän kanssa. Suomi kuuluu Euroopan Unioniin ja erilliset kauppaboikotit pelkästään Suomea vastaan olisivat mahdottomia. Joitain Suomeen kohdistuvia taloudellisia, mutta lopultakin lyhytkestoisia toimia toki voitaisiin nähdä. Venäjän naapureista Viro, Latvia, Liettuja ja Puola jo ovat NATOn jäseniä, joten siitäkään näkövinkkelistä on vaikea nähdä Venäjän sisäpoliittisistakaan syistä kovin pitkää Suomeen kohdistuvaa talousboikottia. Lisäksi, Venäjän näkövinkkelistä katsottuna, Suomi-kaupan vähentymisen myötä myös Venäjän vaikutusvalta Suomessa vähenisi. Venäjän omien sisäisten taloudellisten vaikutusten lisäksi.


Nato on Saksa. Nato on Italia. Nato on Espanja. Nato on Norja. Nato on Tanska. Nato on Ranska. Nato on Englanti. Nato on Hollanti. Nato on Puola. Nato on Tsekki. Nato on Unkari. Lisää arvon lukija listaan itse loput valtiot. Totta kyllä, että Nato on myös USA. Nato voisi myös olla Suomi, luonnollisena osana tai paremminkin lisänä EU-jäsenyyteen.

Petri Sarvamaan kirjoitus "Kun pöly laskeutuu" on erinomainen kannanotto aiheen tiimoilta. Itse puolestaan aiemmin tänään kirjoituksessani raotin syitä sille, miksi ja kuinka Suomeen on syvään juurrutettu NATO-vastaista ilmapiiriä. Suorastaan sellaista hurmoshenkistä, joiden varjolla tosiasioilla ei ole paljon merkitystä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"yhteenkään Nato-valtioon ei ole koskaan aseellisesti hyökätty" Terroristit hyökkäilee jatkuvasti NATO-maihin

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Katsotaan:
1. Totta
2. Tarua. Yhteenkään NATO-maahan ei olla hyökätty armeijan kanssa olisi oikeampi muoto.
3. Osin totta. Kilpailutilanteessa kuitenkin vastapuolen liittolaismaiden painostus on todennäköisempää kuin puolueettomien maiden.
4. Ehkä näin. Onko siihen tarvetta?
5. Marginaalisesti
6. Ja Sveitsi sekä Ruotsi eivät siis mielestäsi kuulu joukkoon?
7. Tarua. Jos suursota on edes likimain tasaväkinen ei kummankaan osapuolen kannata hankkia ylimääräisiä armeijoita vastapuolen riveihin.
8. Tarua, Naton haitat tulevat esille pienempien konfliktien kautta. Eli olisimme osapuolena paljon useammassa konfliktissa kuin nyt.
9. Ehkä. Tämä on itse asiassa varsin epävarma seikka. En usko, että kukaan tietää miten tilanne oikeasti on.
10 ?

A - Tavallaan totta, mutta paine osallistumiseen on suuri.
B - Sama
C - Totta, mutta paine puolustusmäärärahojen kasvuun lisääntyy. Yhdysvallat vaativat tasaiseen tahtiin liittolaisiltaan suurempaa panosta.
D - osin totta. Lyhytaikaisia vaikutuksia varmasti olisi, pidempiaikaisten ennustus on aika mahdotonta.

Janne Suuronen

7. Geopoliittinen jalansija tai raaka-aineet ovat tärkeämpiä tekijöitä, kuin suurvallan näkövinkkelistä pienen valtion merkityksettömän kokoinen armeija. Ja kyse ei edes ole suorasta hyökkäyksestä vaan painostamisella pienemmän antautumaan saattamisesta. Baltian valtiot 1939-1940 ja Suomi ovat tällaisesta politiikasta oivallinen esimerkki. Olimme kaikki sovittelevia, neutraaleita ja jopa aseellisesti heikoin varusteltuja. Siis kaikkea muuta, kuin uhka kenellekään.
8. NATO-jäsenyys olisi suojannut Georgiaa. Venäjän kanssa tehty puolustusliitto olisi Balkanin sodissa suojellut Serbiaa NATOn väliintulolta Kosovossa.

Juhani Putkinen

Jannelta hyvin ansiokas kirjoitus - kiitos.

Kuitenkin haluan korostaa erästä seikkaa - NATO ei tarvitse lisää vapaamatkustajia. Suomen puolustusmäärärahoja on korotettava oleellisesti ihan siitä riippumatta kuuluuko Suomi NATOon vaiko ei.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo kauppasuhdeargumentti on yksi typerimmistä NATO-fobiaa sairastavien argumenteista. Elävät varmaan edelleeen siinä luulossa, että Suomella ja Venäjällä on kahdenväliset kauppakomissiot, jotka tuotteita listaavat.

Jos myyn jotain venäläiselle firmalle ja se tuote on haluttua, niin ei asiakkaani yhtenä päivänä ilmoita minulle, että nyt en enää osta sinulta, kun Suomi liittyi NATO:on.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Et siis huomannut kuinka Venäjä muutti muutama vuosi sitten hyvin vähäisellä varoitusajalla täysin yksipuolisesti toimien mm. puutulleja moninkertaiseksi? Tai kuinka samainen maa on yhtäkkiä ilmoittanut, ettei tämän tai tuon maan elintarvikkeet kelpaa ja kieltänyt niiden tuonnin Venäjälle? Kyllä valtioiden poliittisilla päätöksillä on varsin mittavia vaikutuksia.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen
Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve Janne,

Kaikki nuo "perustelut" ovat pelkoa hyödyntäviä markkinointilauseita. Ainoa oikea syy, miksi jotkut politikot haluavat Suomen liittyvän Natoon, on saada kotimaiselle sotateollisuudelle suuremman markkinat.

-Rauhaa

"Jälkimaailma seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun."

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Holm lainasi: "Jälkimaailma seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun."

Jatkoa: "jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan" (Y. Kallinen)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Suurosen teesit eivät oikein kestä kriittistä tarkastelua:

1. Kriisit ja asemateriaali:

Potentiaalisia asetoimittajia on myös osapuolten ulkopuolella. Lisäksi Suomella on asemateriaalia niin paljon, että käypää tavaraa riittää romutettavaksi ja halvalla dumpattavaksi.

2. Hyökkäykset Natoon.

Useaan NATO-maahan ovat terroristit hyökänneet. Samaten Turkki väittää sinne hyökätyn usemannankin kerran esim. Syyriasta ja kurdialueilta.

Sen lisäksi NATO on hyökännyt NATOna ja erilaisina liittokuntina sinne sun tänne.

3. Suurvallan kynnys:

Suurvallat pyrkivät painostamaan niitä joilta on jotakin etuja saatavissa tai uhkia torjuttavissa. Olemmeko uhka jollekin suurvallalle ollessamme NATOn ulkopuolella tai sen sisäpuoluolla?

4. Tiedustelutiedot:

Saamme todennäköisesti sellaista tietoa jolla pyritään vaikuttamaan meidän päätöksentekoomme. Emme oikeasti pysty verifioimaan lähteitä tai sisältöä. Toisaalta tiedustelupalvelut käyvät kauppaa tiedoilla muutoinkin.

5. Vaikuttaminen:

Vaikuttaminen on lähinnä n.s. myötävaikuttamista jolloin saamme kokea vaikuttavamme kun olemme samaa mieltä vahvempien kanssa. Erimieliset, etenkin pienemmät pistetään n.s. "ruotuun". Tästä ovat esimerkkejä m.m. USAn painostustoimet Ranskaa j.n.e. vastaan Irakin takia.

6. Betonointi osaksi demokraattista läntistä maailmaa:

Todellakin betonoisi osaksi länttä mutta kuinka demokraattista länttä? Laittaisin tämän pikemmin virheargumentaatio-osastoon.

7. Sama, onko Suomi NATOn jäsen vai ei:

Ei ole. Kriisien eskaloituessa kaikki osapuolet laskevat haluavatko he lisää vihollisia itselleen ja haluavatko he lisää rintamaansa pituutta. Kyse on kustannus/hyöty-analyysista. Meidän tulee huolehtia, että kustannukset ovat riittävät mutta hyöty minimaalinen.

8. NATO-jäsenyyden hyödyt tulevat pienempien kriisien varalta:

Oikeasti oleminen osana kriisin osapuolta helpottaa kriisin eskaloitumista tänne kuin estää sitä. Pikemminkin oleminen uskottavasti osapuolten ulkopuolella, osoittaisi olevamme kriisinkin ulkopuolella eikä meihin kannata kriisin edullisen ratkaisemisen kananlta meihin kananta uhrata paukkuja koska kustannus/hyöty-suhde on muualla parempi.

9. Cybersodankäynnissä läntinen maailman lienee on aika suvereeni

Ottaen huomioon viimeaikaiset uutisoinnit niin lienee pikemminkin tasapeli. Ja tähänkin pätee tuo oleminen osapuolena: kuka cybersotaa käyvä katsoisi tarpeelliseksi kohdistaa toimensa Suomeen jos vihollinen on toisaalla? Sehän olisi omien tavoitteiden kannalta haaskausta ja vaarantaisi jopa omat edut.

10. Vapaaehtoinen auttaminen:

Tässä on perää tässä rupisessa maailmassa. Miksi siis ehdoin tahdoin hakeutua osaksi potentiaalisten kriisien potentiaalista osapuolta?

Rauhanturvaaminen, siis aito ja oikea rauhanturvaaminen loisivat luottamista siihen, että emme ole osapuoli vaan luotettavasti ulkopuolinen.

P.s. Jos Suurosen 10. väite pitäisi paikkaansa niin miksi USA ja EU ovat "auttamassa" ukrainalaisia?

Toimituksen poiminnat