JanneSuuronen

Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka

Jyrki Katainen totesi 04.10.2008 Ykkösaamussa seuraavasti: "2010 vuodesta työikäisten määrä suhteessa lapsiin ja eläkeikäisiin alkaa vajoamaan todella jyrkästi. Jos me haluaisimme 11 vuoden päästä - noin 11 vuoden päästä - pitää saman huoltosuhteen eli työikäisten määrä suhteutettuna lapsiin ja vanhuksiin - mikä on tänä päivänä, me tarvittaisiin tähän maahan 1,8 miljoonaa maahanmuuttaja. Ja jokainen voi arvioida, että onko tämä realististia."

Wikipedia  määrittelee Huoltosuhteen näin: "Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhteessa työllisten määrään."

Tilastokeskuksen lukujen pohjalta laskettuna vuonna 2011 Suomen koko väestön huoltosuhde oli 1,29. Jokainen työssä käyvä ihminen siis elätti itsensä lisäksi 1,3 muuta ihmistä. Tai toisin ilmaistuna, 100 ihmisen työpanoksesta nauttii 229 ihmistä.

Tarkastelin Suomen tilannetta eri kieliryhmien pohjalta. Toisaalta Suomessa on asunut vuosisatoja ihmisiä, joiden äidinkieli on muu, kuin Suomi tai Ruotsi. Toisaalta myöskin Suomessa asuu paljon toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajia. Tai määritelmästä riippuen suomalaisia, jotka polveutuvat maahanmuuttajista.

Suomen ja Ruotsinkielisten osalta huoltosuhde on 1,28. Suomessa asuvien muunkielisten osalta huoltosuhde on 1,49. Maahanmuuttajien osalta huoltosuhde siis on kanta-Suomalaisia surkeampi.

Suomen huoltosuhdetta ei paranneta nykyisellä maahanmuuttopolitiikallamme. Tai kääntäen, maahanmuuttopolitiikkaamme ei voi perustella työvoiman tarpeella. Nykyisen kaltainen maahanmuuttopolitiikkamme vain huonontaa tilannetta entisestään.

Tarkastelin tilannetta myöskin äidinkielekseen Englantia, Viroa, Venäjää, Saksaa ja Ranskaa puhuvien osalta. Tällä ryhmällä huoltosuhde oli hämmästyttävän hyvä, nykymittapuin suorastaan loistava 1,15. Tai maahanmuuttajien huoltosuhde ilman tätä ryhmää oli entistäkin surkeampi 1,89.

Maahanmuuttajien kanta-Suomalaisia selkeästi huonompi huoltosuhde indikoi maahanmuutosta aiheutuvan Suomen julkiselle sektorille kuluja. Kuinka paljon, sitä ei taida tietää kukaan ? Asiaa on tainnut yrittää selvittää monikin ihminen. Missään tapauksessa joskus nähdyt +-0 kustannuslaskelmat eivät voi pitää paikkansa.

Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna Suomen nykyisen maahanmuuttopolitiikan kohdentamisella ja maahanmuuttajien sopeuttamisen onnistumisella on väliä. Nykyinen maahanmuuttopolitiikkamme on ilmiselvästi epäonnistunut ja aiheuttaa julkiselle sektorille enemmän kustannuksia, kuin mitä työssä käyvät maahanmuuttajat kykenevät uutta hyvää luomaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän VesaVkev kuva
Vesa Väkevä

Julkiset menot ovat kasvaneet 2000-luvulla luokkaa 50%. Se ei kerro siitä, että terveydenhoito, koulutus, maanpuolustus tai vaikkapa tiestö olisi 50% paremmalla mallilla kuin v. 2000. Itse asiassa kaikista on jatkuvasti säästetty. Maahanmuuttajien määrän ja julkisten menojen välillä näyttää sen sijaan olevan sama trendi. En väitä, että maahanmuutto on ainoa selittävä tekijä, mutta on yksi merkittävä syy julkisten menojen kasvuun. Maahanmuuton kustannusten selvittäminen vaatii kaikkien julkisten menojen perkaamista. Ei ole helppo tehtävä, muttei mahdoton.

Toimituksen poiminnat