JanneSuuronen

Geenit ja yhteiskunnan hyvinvointi

Arkaluontoinen ja vähän puhuttu aihepiiri Suomessa. Väärässä lähestymiskulmassa viime vuosisadan alun yleisesti esiintynyt rasismi muistissa ja liian suoraviivaiset johtopäätökset riskeinä.

Quamrul Ashraf ja Oded Galor tulivat empiiriseen näyttöön pohjautuvassa tutkimuksessaan tulokseen, että väestön sekä liian pieni, että liian suuri geneettinen hajonta haittaa yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittymistä.

Afrikassa (väestön geneettinen hajonta suuri) ja joissain paikoin Etelä-Amerikan valtioita (geneettinen hajonta pienintä) elintaso on matala.

"

Consistent with the predictions of the theory, the empirical analysis finds that the level of genetic

diversity within a society has a hump-shaped effect on development outcomes in the pre-colonial as

well as in the modern era, reflecting the trade-off between the beneficial and the detrimental effects

of diversity on productivity. While the intermediate level of genetic diversity prevalent among the

Asian and European populations has been conducive for development, the high degree of diversity

among African populations and the low degree of diversity among Native American populations have

been a detrimental force in the development of these regions. This paper thus highlights one of the

deepest channels in comparative development, pertaining not to factors associated with the dawn

of complex agricultural societies as in Diamond.s (1997) in.uential hypothesis, but to conditions

innately related to the very dawn of mankind itself.

"

Linkki tutkimukseen.

Linkki tutkimukseen kriittisesti suhtautuvaan näkemykseen, Washington Post.

 

Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että riittävän homogeenisessä yhteiskunnassa ihmisten välinen keskinäinen luottamus on heterogeenistä yhteiskuntaa suurempaa ja mikä on eduksi myös yhteiskunnan hyvinvoinnin kehityksessä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Mielenkiintoinen ja myös ajankohtainen aihe. Eikös emeritusprofessori, Matti Vanhasen isä, Tatu Vanhanen pitänyt myös tätä geenien vaikutusta älykkyyteen ihan avainkysymyksenä ? Muistaisin, että kansojen älykkyydestä tehdyssä tutkimuksessa Suomi oli ihan kärkipäässä joskus 2000 luvun alkupuolella.

Janne Suuronen

En kyllä kahlannut itse tutkimusta lävitse kokonaan, mutta ymmärtääkseni älykkyyttä ei tässä tutkimuksessa käsitelty.

Eri kansojen älykkyyksistä olen useimmiten nähnyt sellaisen luettelon, missä suomalaiset ovat karvan verran keskiarvon alapuolella.

Puheenvuoroni pointtina on yrittää avata keskustelua myös tästä sitten WWII:n jälkeen melkein tabuna pidetystä aiheesta. Keskustelua turhan suoraviivaisesti peitellään "geeneillä ei mitään merkitystä" ja "ihmisten väliset erot ovat kansojen välisiä eroja merkittävämpiä"-teesien alle. Kun reaalimaailma on huomattavasti monimutkaisempaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Huomattavasti monimutkaisempaa. Kun kerran kyse on liian suuren ja liian pienen hajonnan merkityksestä, onko silloin merkittävämpää ihmisten vai kansojen välinen ero?

Huomattakoon, että tiivistelmän perusteella tutkimuksessa ei ole päästy juurikaan korrelaation osoittamista pitemmälle. Sen osaisi kuka tahansa lukutaitoinen tehdä sanomalehtien perusteella.

Hajonta on tietenkin suurin Itä-Afrikassa, koska sieltä kaikkien muualla asuvien esi-isät lähtivät. Mutta he lähtivät varmaankin juuri siksi, että resurssit kävivät vähiin. Historian pitkiä polkuja ei voi tulkita pelkän korrelaation perusteella.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #3

"
Mutta he lähtivät varmaankin juuri siksi, että resurssit kävivät vähiin.
"
Kuitenkin vähiin käyvät resurssit ovat aina olleet innovaatioiden yksi tärkeimmistä moottoreista. Vaihtoehtona tuo esittämäsi muualle lähteminen.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #4

"Kuitenkin vähiin käyvät resurssit ovat aina olleet innovaatioiden yksi tärkeimmistä moottoreista."

Voi herran lettas näitä sutkautuksia. Mihinkähän tämänkin perustat?

Kai tiesit että älykkyysosamäärän ja köyhyyden aiheuttaman stressin välinen yhteys on osoitettu melko hyvin? Köyhyyden aiheuttama stressi laskee älykkyysosamäärää hetkellisesti jopa 15 pistettä, mutta se palautuu takaisin entiselle tasolle kun taloudellinen tilanne helpottaa.

Mutta ehkä ne tyhmät ovatkin innovoivimpia! Jonkun kannattaisi kertoa tuosta yliopistoille, nykyisin kun niiden opiskelijat ja henkilökunta erottuvat edukseen keskimääräistä korkeammalla älykkyysosamäärällä. Ei ihme ettei innovaatioita synny.

Mutta missä muuten ovat ne innovaatiot esimerkiksi kaikkein köyhimmistä maista? Luulisi että tuota "innovaatioiden moottoria" siellä olisi enemmän kuin riittävästi? Genetiikkako niiden puutteen sitten selittää? Noh, jokainenhan tietysti päättää mikä usko omaa laivaansa kelluttaa.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #3

"
Huomattakoon, että tiivistelmän perusteella tutkimuksessa ei ole päästy juurikaan korrelaation osoittamista pitemmälle. Sen osaisi kuka tahansa lukutaitoinen tehdä sanomalehtien perusteella.
"
Ainakaan minä en lehtijuttujen pohjalta olisi osannut esittää geeneettisen diversiteetin olevan Afrikan alueilla vaikkapa Euroopan alueita suurempaa. Ja tästä sitten vieläpä tehdä päätelmää liian suuren geneettisen diversiteetin jarruttaneen Afrikan kehittymistä vaikkapa suhteessa Euroopan kehittymiseen. Hieman on makua pyrkimksistäsi yrittää väheksyä tätä kyseistä tutkimusta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #5

No, sanotaan nyt sitten "koulukirjojen" eikä "lehtijuttujen". Nykykoululaisille Out of Africa -teoria todentuu juuri siinä itsestäänselvyydessä, että yhdestä itäafrikkalaiskylästä löytyy saman verran diversiteettiä kuin yhdestä pohjoismaasta.

Väheksyn kyseistä "tutkimusta", jossa kausaliteettia ei perustella muulla kuin korrelaatiolla. Täsmennän, että aihe on mielenkiintoinen, mutta Jared Diamondin esittämien muuttujien merkityksen huomiotta jättämistä ei perustella.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #6

Korrelaatio?

Pikavilkaisulla varsinainen malli esitellään sivulla 30. Näyttäisi olevan jonkinlainen log-log -malli, jossa tuota abstractissa ollutta "hump-shaped" -ilmiötä mallinnetaan toisen asteen termillä.

Tuloksista mm. sivulta 33 "In particular, the estimated linear and quadratic coefficients on genetic diversity are both statistically signicant at the 1% level.".

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #8

Sanotaan nyt yleisesti "yhteisvaihtelu", niin kenenkään ei tarvitse teeskennellä, ettei ymmärrä tutkimuksen ongelmaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #9

No jospa nyt kuitenkin taivuttaisit rautakankea. Kerro vaikka mikä olisi sinusta se oikea tapa tutkia kyseistä tutkimuskysymystä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #12

Et sitten huomannut mainintaani Jared Diamondista tai Antti Jokelan kommenttia 11.

https://en.wikipedia.org/wiki/Guns,_Germs,_and_Steel

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

#2

Joo. Ihan totta. Ei tuossa älykkyydestä mitään puhuttu. Tämä Tatun geeneihin ja älykkyyteen liittyvä tutkimus tuli vain samalla mieleeni, kun juttuasi luin. Geenien vaikutus voi siis olla, ainakin Tatun mielestä, myös älykkyyteen vaikuttava. Taisi kyllä tuo em. tutkimus hautautua perusteettomana jonnekin unhon suohon.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tässä lienee kristillisenä sanomana, että suomalaisten geneettinen monimuotoisuus on juuri sopivaa, eikä sitä ole hyvä enää lisätä? Suomen rotupuhtautta täytyy siksi suojella?

Antti Jokela

Shiping Tang käytti tutkimuksen dataa, mutta otti mukaan kontrollimuuttujat Jared Diamondin Euraasian etu -teoriasta (Eurasia Advantage Thesis). Tärkein muuttuja on yksinkertaisesti se sijaitseeko maa Euraasiassa vai ei. Diamondin teorian mukaanhan Euraasialla oli etulyöntiasema 1500-luvulle saakka, koska sieltä ovat lähtöisin lähes kaikki kotieläimet ja viljelyskasvit.

Tangin päätelmä oli, että sijainti Euraasiassa (+ kolme muuta maantieteellistä sijaintia kuvaavaa muuttujaa) selittää paremmin taloudellisen kehityksen kuin geneettinen hajonta. Hauska yksityiskohta on, että vaellusreitti Addis Abebasta La Paziin muodostaa samanlaisen kaaren kuin tutkimuksen regressiokäyrä. Euraasia vain sattuu sijaitsemaan vaellusreitin keskivaiheilla - siis regressiokäyrän huipulla.

https://www.academia.edu/24380893/Eurasia_Advantag...

Toimituksen poiminnat