*

JanneSuuronen

Suomi on palaamassa kasvu-uralle

Suomen Pankki julkaisi tänään uuden talousennusteen. Ennusteen alku kuulostaa loistavalta:

"Suomen talous on palaamassa kasvu-uralle. Talousluvut ovat vahvistuneet, ja ennakoivat indikaattorit tukevat näkemystä kasvun jatkumisesta. "

Mutta sen jälkeen ennusteessa palataankin reaalimaailmaan:

"Kasvu on kuitenkin pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, ja nettovienti on jäämässä heikoksi. Suomen talous jää edelleen jälkeen muun euroalueen kehityksestä, eikä bruttokansantuotteen määrä saavuta ennustejakson lopussakaan finanssikriisiä edeltänyttä tasoa. Talouden palveluvaltaistuminen hidastaa puolestaan tuottavuuden kasvua, ja työikäisen väestön supistuminen heikentää myös pidemmän aikavälin näkymiä."

Ihmettelen jälleen kerran Yleisradion uutisointia aiheesta. Jätetään koko totuus kertomatta ja maalaillaan tilanteesta todellista positiivisempaa kuvaa. Sävyllä, mikä haisee poliittiselta puolen ottamiselta. 

Kun Yleisradio uutisoi näin:

"Pitkään heikosti vetänyt vienti kasvaa Suomen Pankin mukaan hitaasti. Tänä vuonna viennin kasvun odotetaan jäävän alle prosenttiin. Viennin ei kuitenkaan uskota supistuvan, vaikka tavaraviennin viime kuukausien luvut ovat olleet synkkiä."

niin Suomen Pankki ennusteessaan kirjoitti itseasiassa näin. Alleviivaukset allekirjoittaneen lisäyksiä.

"Suomen viennin ennustetaan vihdoin pääsevän kasvuun vientimarkkinoiden vedossa, mutta kotimaisen kysynnän vahvuus lisää tuontia ja ulkomaankauppa jää kaiken kaikkiaan alijäämäiseksi. Suomen vienti ei ole juuri kasvanut vuoden 2011 jälkeen, ja viime vuosina erityisesti Venäjälle suuntautuvan viennin voimakas supistuminen on painanut kokonaisvientiä ja koko euroalueen ulkopuolinen vienti on supistunut. Vienti euroalueelle on sen sijaan lisääntynyt vuoden 2013 jälkeen selvästi, erityisesti Saksan viennin ansiosta."

Yleisradion uutisessa oli tällainen kohta, mitä viitatusta Suomen Pankin tiedotteesta en kylläkään löytänyt: 

"Vuosina 2017 ja 2018 vienti piristyy hieman ja kasvaa noin 2,5 prosenttia vuodessa. Viennin kasvua tukee etenkin investointien lisääntyminen euroalueella. Monet Suomen vientiyrityksistä valmistavat juuri investointihyödykkeitä.". Ehkä tämä löytyi jostain Suomen Pankin oheismateriaalista ja mitä en nyt tässä avannut.

Ero Suomen Pankin ja Yleisradion uutisoinnin välillä voi kuulostaa vähäiseltä, mutta sillä on suuri merkitys a) Suomen kansantalouden kannalta (jääkö meillä ulkomaankaupasta ylimääräistä hyvää vai elämmekö kansakuntana velaksi muiden hyväksi) b) työmarkkinaneuvotteluiden kannalta; millainen paine palkkakeskusteluissa on eri osapuolilla.Jälkimmäinen mutkat suoriksi vetäen aukaistuna: jyräävätkö EK vai ay-liikkeet vaatimuksineen. Paine työn tekemisen hinnan madaltamiselle alentuu, kun luodaan kuvaa viennin vetämisestä. 2,5%:n vuosittainen kasvu viennissä ei ole ihan vähäistä.

Yleisradion uutisesta oli jätetty eräs vientiin liittyvä, muistaen kansantaloutemme rakenteiden muuttamisen ja yllä mainitsemani palkkakeskusteluiden perspektiivi, erittäin oleellinen kohta pois. Alleviivaus jälleen allekirjoittaneen tekemä.

"Suomen vientihintojen ennustetaan lähivuosina kohoavan kilpailijamaiden vientihintoja hitaammin ja yksikkötyökustannusten kasvu jää myös hiukan muun euroalueen kehityksestä. Kilpailukyvyn hienoinen paraneminen ei kuitenkaan riitä kääntämään Suomen ulkomaankaupan markkinaosuuksia kasvuun."

 

Kaikkihan tiedämme ja ymmärrämme, ettemme voi elää ikuisesti velaksi. Ja mihin velanottoon tämä nyt Ylen "Jälleen hyvä uutinen"-otsikoitu talousuutinen täysin pohjautuu.

Että tällaista (kestävän pohjan näkökulmasta katteetonta) optimisia ja fantsuttelua luovia mielikuvia tällä kertaa. Kotimaisen palvelusektorin velaksi kasvamisen ei pitäisi olla kenellekään yhtään mikään uutinen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Tähän Ylen uutisoinnin sävyyn liittyy myös dilemma. Toisaalta talouskasvu vaatii positiivista uskoa ja mihin liittyen median tulee paremminkin välittää positiivista uskoa ja henkeä, kuin liioiteltuja uhkakuvia. Että siinä mielessä Ylen toimittajan valitsema kulma oli oikea. Mutta tarvittavat muutokset ja uudistukset tarvitsevat pohjalle oikeaa tietoa ja mihin liittyen erityisesti ay-liikkeiden kentältä saattaa median luoman osatotuudellisen kuvan kautta vääristymiä; mitä tässäkin tapauksessa öekään.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minä en voi sanoa ymmärtäväni taloudesta paljoakaan. Vain sen, mitä olen vuosien aikana puheenvuoron blogeista, uutisista ja niiden motivoimana asioita selvitellyt.

Minä en ymmärrä sitä, miten maagisesti johonkin BKT:n suhtaudutaan. Se on mittari ja kun mittarilla on kaikki valta, voima ja kunnia, yhdet ihmiset tekevät mitä vaan manipuloidakseen sitä ja toiset ihmiset mitä vaan uskoakseen siihen.

Jos minä menen nyt ja sytytän koko kaupungin kunnan omistamat rakennukset tuleen ja soitan heti palokunnan niitä sammuttamaan, olen tehnyt BKT:n kannalta mahdollisesti mahtavan upean tempun. Olen suuri taloudellinen uudistaja ja piristysruiske. Joudun vankilaan, mutta mitäpä en tekisi pelastaakseni Suomen taloutta!

Paitsi, että ei se sillä pelastu.

Koitin juuri hirveällä vimmalla etsiä BKT:ta, josta on poistettu julkisen velan vaikutus täysin. Arvaappa löytyykö sellaista. Aikaisemmin löysin haeskelemalla jonkinlaisen GDP net public debt -arvon ja negatiivistahan se näytti.

Se on kumma, miten vaikea nykyajankin maailmassa on toisinaan löytää sellaisia lukuja ja faktoja, jotka haluaisi tietää.

Toimituksen poiminnat