*

JanneSuuronen

Neuvostoliiton paluu

Neuvostoliiton hajoaminen ja Vladimir Putinin valtaan nostamisen välinen aika oli historiallisesti katsottuna hyvin lyhyt. Vain 10-vuotta.

Putinin valtaan nostaneista tahoista löytyy hyvin vähän arvioita ja kirjoituksia. Ainakaan itse en sellaisiin ole moneen törmännyt. Vladimir Putinin oli KGB:n upseeri ja jotka eivät NL:n romahduksen myötä hävinneet kuin tuhka tuuleen. Vaan jäivät  elämään ja vaikuttamaan Venäjällä. Edellisestä ei ole aihetodisteiden pohjalta kovin vaikea arvata ja johtaa, että ketä Putinin nostivat valtaan ja millä tavoitteilla.

Länteen suunnattu ajatus Jeltsinin hallinnon taloudellisesta kyvyttömyydestä ja korruptoitumisesta piti osittain paikkansa, mutta toimi myös savuverhona. Nyt asiaa tarkasteltuna, muuttuiko Putinin myötä Venäjän talouden rakenteissa mikään oleellisesti ? Tarkasteltuna Venäjän kansantalouden suorituskyvyn kannalta. Vain varkaiden nimet muuttui.

Putin kertoi jo heti valtakautensa alkuvuosina, 2000-luvun alkupuolella, tavoitteistaan.  Näihin tavoitteisiin kuului Venäjän suurvalta-aseman palauttamisen. Kuunneltiinko häntä silloin ja otettiinko puheet tosissaan ?

 

Missä Venäjä on nykyisin - Neuvostoliiton paluu ?

Sisäpolitiikka.

Media on otettu Kremlin kontrolliin.

10-vuoden väliajan jälkeen demokratia palasi ohjattuun demokratiaan. (Tämäkin täysin Putinin avoimesti myöntämänä - lännen demokratia vs Venäjän demokratia). Kreml hyväksyy puolueet ja ehdokkaat. Median avulla kontrolloidaan äänestyskäyttäymistä. 

Ihmisten oikeuksia poljetaan armotta; oli kyse sitten kokoontumisvapaudesta, (virkamiesten) vapaudesta matkustaa ulkomaille tai vaikkapa Venäjän hallinnon oikeudesta virkamiespäätöksella tapattaa Venäjän turvallisuudelle vaaralliset ihmiset. Nyky-Venäjän ihmisoikeusrikkomusten lista on loputtoman pitkä. Ja ulkomaiset tahot ovat aina syypäitä kaikkeen.

Oikeuslaitos on Putinin hallinnon suoraan ohjailema.

Sisäpoliittisesti Putinin hallinto on saavuttanut tavoittensa. Diktaturistinen harvainvallan tilanne on palautettu.

Ulkopolitiikka.

Ulkopoliittisesti Venäjän geopoliittisen suurvalta-aseman palauttaminen on vielä työn alla. 

Asevoimien budjettia on kaikista talousvaikeuksista huolimatta paisutettu vuosi vuodelta lisää. Suuruusluokaltaan jo pari kertaa Suomen valtion koko budjetin kokoionen.

Venäjä hakemalla hakee konflikteja lännen kanssa. Härkkii, härnää ja testaa, milloin Itämerellä, milloin Pohjanmerellä tai jopa Alaskassa. Suomeakin pahemmin yksinäisinä ajopuina olleet Georgia ja Ukraina ovat saaneet tuta Venäjän Putinin suurvaltapyrkimysmotivoituneiden rajojen koitteluista karvaimmin. Toistaiseksi.

Kybersodankäynnissä Venäjä on tehnyt useita testaushyökkäyksiä läntiseen valtapiiriin kuuluvia valtioita vastaan.

Mutta onko Venäjä jo saavuttanut kaiken, mitä se voi ilman suoraa aseellista konfliktia lännen kanssa saavuttaa ? Suomen kaltaisia pehmeitä reuna-alueita vielä riittää. Venezuela romahti ja Kuubakin lähentyi USAn kanssa. Syrian Assadin hallinto näyttäisi kuitenkin selviytyvän jossain muodossa. Euraasian liitosta tuli osittain floppi, mutta osittain myös onnistui.

Suomi ?

Vaikkei välttämättä  asiaa vielä konkreettisesti moni oivallakaan, niin joidenkin vuosien sisällä Suomella on valittavana vain kaksi vaihtoehtoa. Joko alistua osaksi Venäjän vaikutusvaltaa ja suomettua uudestaan. Tai lähestyä länttä entisestään. Meidän ei nykyisellä ajopuupolitiikallamme anneta jäädä tähän. Vaikka kuinka niin itse haluaisimme. Vaikuttaisi siltä, että ainakin Suomen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on tässä suhteessa hereillä; kaikista muista päättävistä poliitikoistamme en olisi niin varma ja taustalla Halonen/Tuomiojat ovat vielä suomettumisen linjaa ajamassa.

Turun Sanomien uutisessa Professori Kari Liuhto ennustaa, että ilman reformia ja länsimaiden apua Venäjän talous romahtaa. Nyt kun Ukrainan myötä länsi viimeinkin heräsi ja Neuvostoliitto on jo kerran romahtanut,  niin Liuhton ennustusta ei välttämättä voi pitää kovin utopistisena. Kuin ehkä ajanjakson suhteen.

Mutta pysyykö lännen rintama yhtenäisenä ja talouspakotteet jatkuvat ? Pysyykö Venäjän taloudelle tärkeän öljyn hinta matalanana ?

Elämme Suomenkin kannalta mielenkiintoisempia aikoja, kuin mitä moni nyt elävä aikalaisemme ymmärtääkään. Lännen finanssikriisi ja Suomen osalta talouslamamme ei ehkä jääkään tulevaisuuden historiankirjoihin aikakauttamme kaikkein vahvimmin leimaavaksi asiaksi. Vaan maailmanpoliittiset valtasuhteet ovat muutoksessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Venäjällä pidetään 18.9.2016 duuman vaalit, joihin osallistuu lukuisia eri puolueita. Sellainen ei olisi käynyt Neuvostoliitossa päinsä.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

No just.

Jopa Pohjois-Korean parlamentissa on edustettuna kolme eri poliittista ryhmää ja 8 sitoutumatonta edustajaa :)
http://en.wikipedia.org/wiki/Supreme_People%27s_As...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä sisäpoliittiset eroavaisuudet nykyvenäjän ja entisen Neuvostoliiton välillä edelleen ovat silmiinpistävän suuret. Ulkopolitiikan saralla sen sijaan ei enää juuri eroavaisuuksia havaitse. Pikemminkin Venäjä toimii Neuvostoliittoa aggressiivisemmin eri suunnilla samanaikaisesti. Neuvostoliitto oli kuin kobrakäärme, joka iski yhtäkkiä yllättäen ja tehokkaasti, sulatteli sitten saalistaan kaikessa rauhassa ja iski uudestaan aina kymmenen vuoden välein.

Totalitarismin aste ei ole Venäjällä lähelläkään sitä, johon Neuvostoliitto ylti. Jo pelkästään sosialistisesta komentotaloudesta luopuminen muodostaa eron kuin yöllä ja päivällä. Neuvostoliiton maaseudun kolhoosit ja sovhoosit olivat käytännössä paikallisasukkaiden orjaleirejä. Ja niitä oikeitakin orjaleirejä oli pilvin pimein "vääräuskoisille". Hallituksen vastainen propaganda oli niin tarkkaan kontrolloitua, että jo pelkästään kirjoituskoneen laittomasta omistuksesta saatettiin tuomita vankilaan. Puhumattakaan matkustusvapaudesta y.m. ...

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #3

"
Totalitarismin aste ei ole Venäjällä lähelläkään sitä, johon Neuvostoliitto ylti.
"
Enkä tällaista väittänytkään.

Enkä väitä Venäjän ulkopolitiikankaan olevan täysin samanlaista.

Blogini tarkoituksena lähinnä on herätellä ihmisiä näkemään, että tilanne Venäjän niin sisä- kuin ulkopolitiikassa on pahemmalla tolalla ("totalitarismi ja ulkopoliittinen valtapolitiikka viety pidemmälle"), kuin mihin suuntaan mediamme lievemmässä muodossa on antanut kuvaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #4

Tuon kyllä allekirjoitan. On kuitenkin syytä kertoa mahdollisille uusimman sukupolven edustajille, että Neuvostoliitto oli jotain äärimmäisen totalitaarista, vertaansa vailla ihmiskunnan historiassa. No, voisi sanoa ehkä, että Pohjois-Korea mammuttimuodossa.

Esimerkiksi Natsi-Saksan totalitaarisuus normikansalaisten arjessa ei yltänyt lähestulkoonkaan samalle tasolle. Siellä vallitsi elinkeinonharjoittamisvapaus, matkustusvapaus eivätkä ihmiset pelänneet edes mielipiteidensä kertomista kadunmiehen tasolla.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Venäjän/Neuvostoliiton suhteen historia tuntuu riimittelevän itseään. Venäläiset ovat aika taitavia, jos he pystyvät kolmannen kerran sadan vuoden sisään ajamaan maansa totaaliseen katastrofiin sotilaallisen pullistelun seurauksena.

Ensimmäinen kerta oli ensimmäinen maailmansota, joka johti tsaarinvallan kukistumiseen. On syytä muistaa, että vuosien 1904-1905 Venäjän-Japanin sota johti Venäjällä melkein vallankumouksen, josta tsaarinvalta nipinapin toipui. Se oli viimeinen varoitus Romanoveille, mutta Nikolai II ei ottanut onkeensa, vaan oli viemässä maatansa I maailmansotaan tunnetuin seurauksin.

Toinen kerta oli kylmä sota, jonka Neuvostoliitto hävisi. Neuvostoliitto käytännössä varusteli itsensä hengiltä. Voidaan kai sanoa, että tässä oli kyse äärimmäisyyksiin menneestä naapurikateudesta, kun Neuvostoliitolla piti olla enemmän aseita kuin sen kilpailijalla Yhdysvalloilla. Viime kädessä Neuvostoliiton talous ei kestänyt tuollaista varustelua.

Nyt historia näyttää riimittelevän itseään. Professori Kari Liuhdon mukaan Venäjällä pitäisi tehdä laajat taloudelliset reformit, jotta Venäjä voisi selvitä taloudellisesti:

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2016/06/20/pr...

"Venäjän talouden asiantuntijana tunnettu Liuhto ennakoi, että ilman perusteellisia reformeja Venäjä ajautuu 12 vuoden kuluessa syvään talouskriisiin ja vakaviin sosiaalisiin ongelmiin. Niiden tuloksena maan yhteiskuntarauha alkaa järkkyä."

Jos Liuhto on oikeassa, niin historia tulee riimittelemään itseään. Venäjä voi olla suurvalta, mutta sillä ei ole taloudellisia resursseja haastaa Yhdysvaltoja pitkällä aikavälillä. Valtiona Venäjä kuuluu suunnilleen samaan kategoriaan Saksan, Ranskan ja Britannian kanssa ottaen huomioon sen sotilaallisen, taloudellisen ja poliittisen voiman. Venäjä eroaa näistä maista sillä, että se äärimmäisen kunnianhimoinen maa, jolla ei kuitenkaan ole keinoja saavuttaa tavoitteitaan.

Arto Granlund

Se mitä tapahtuu Venäjän sisäpolitiikassa ei ole mitään uutta. Tsaarien, kommunismin ja nyt ultrakapitalismin aikana Venäjän hallinto toimii kuten se on toiminut aina tuhatvuotisen historiansa aikana, sisäiset ongelmat ratkaistaan väkivallalla. Venäjän hallinto on aina kohdellut kansaansa väkivaltaisesti ja tarvitaan useita sukupolvia, että tästä tavasta irti päästään.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Sauli Niinistöhän vastusti homoliittoja eli kannatti Venäjän linjaa, Erkki Tuomioja ja Tarja Halonen taas ovat länsisuuntautuneita tai siis kannattivat sukupuolineutraalia avioliittolakia kuten sivistyneissä länsimaissa on tapana. He tukevat siis Yhdysvaltojen ulkopolitiikan virallista linjaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kas kun et analysoinut kuka heistä tykkää ruisleivästä ja kuka ei.

Toimituksen poiminnat