*

JanneSuuronen

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen vienti

Nyt menee lujaa – mutta menköön!

Suomen ulkomaankaupan positiivinen kierre hyytyi Venäjän talouskriisin seurauksena. Mutta ilahduttavaa on todeta vientisektorin ketteryys hakea uusia markkinoita ja petrata kilpailukykyään. Vientiyritysten määrä on vaikeuksista huolimatta jatkanut kasvuaan vuoden 2008 määrästä/16 000 kpl, ylittäen vuonna 2015 jo 20 000 määrän. Merkille pantavaa on, että vuodesta 2012 vuoteen 2015 vientiyritysten määrä kohosi vain tuhannella (19 000/v2012 – 20 000/v2015). Viime vuonna vientiyritysten määrä kohosi ennätysvauhtia ollen 21 000 kpl (lähde EK).

Sopivat markkinat Suomen viennin lisäämiseen

  • Suuret vai pienet markkinat? Vai onko sittenkin kysymys sopivista markkinoista?
  • Gateway-konsepti on eduksi
  • Verkostoituminen ainut vaihtoehto Suomen viennille kilpailussa suuria vientimaita vastaan


Kilpailu suurilla markkinoilla, jonne suomalaiset ensimmäiseksi ryntäävät, on erittäin kova. Varsinkin pienemmät ja keskisuuret yritykset jäävät helposti jalkoihin. Tässä on se dilemma; Suomen viennin kasvattamisessa tarvitaan kovasti myös pienten ja keskisuurten apua, eikö totta?

Terveydenhuollosta vientituote

Husin lasten ja nuorten yksiköissä on meneillään magneettisairaalahanke, jonka tavoitteena on tuoda 2019 valmistuvalle uudelle lastensairaalalle magneettisairaala laatusertifikaatti. Magneettistatuksen myöntää ANCC (American Nurses Credentialing Center), ja tällä hetkellä lasten ja nuorten sairaalassa tehdään kovasti töitä toiminnan kehittämiseksi sertifikaatin edellyttämälle tasolle. Magneettisairaalassa panostetaan hoidon laadun lisäksi hyvään johtamiseen ja työhyvinvointiin. Magneetti on siis vetomainen sekä potilaille että henkilöstölle.

Yrityksillä itsellään suurin vastuu viennin vähyydestä

Suomen korkean teknologian vienti on enää noin kolmannes viidentoista vuoden takaisesta tasosta. Tätä merkittävältä osalta selittää Nokian taantuma, mutta myöskään uusia vientiin kelpaavia tuotteita ja palveluja ei ole syntynyt. Kauppalehden artikkelissa Suomi kuvittelee suuria mutta menestyy surkeasti tuodaan esille todella hälyttäviä tutkimustuloksia Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Kauppalehti kertoo:

Suomen vientiteollisuuden mullistukset ennen ja nyt

Tarkastelen alla vientiämme vuosikymmenten saatossa. Ydinsanoma on, että isonkin tehtaan on tullut toimia vuosikymmeniä, jotta se on noussut merkittäväksi viejäksi. Ilman valtiota Suomen vienti olisi haamu nykyisestään.

 

Pm. Juha Sipilän lapset – isä huolehtii jälkikasvunsa

Media on nostanut pääministeri Juha Sipilän tikun nokkaan |1, vanhan sanonnan mukaisesti. Media suuttui, kun Sipilä uskalsi ojentaa neljättä valtiomahtia, joka on muutoinkin kohta jäämässä kansalaismedian jalkoihin

SUOMALAINEN PELKOKERROIN

Suomalaiset ovat surkeita pelkureita, suorastaan syntymässä säikäytettyjä. On aivan oikein meille, että asumme tällaisella Jumalan hylkäämällä niemen nokalla Venäjän naapurina.

Eniten pelkäämme tietysti mennä ulkomaille. Siellä joku voi olla fiksumpi ja puhua kieltä, jonka kieliopillisia finessejä emme täysin hallitse. Lisäksi siellä voi koulussa olla joku lapsi, joka osaa paremmin matematiikkaa kuin meidän lapsemme. Huono juttu.

Vienti

Mitä vientivedolle tapahtui 80 luvuln jälkeen?

Poliitikot ”vapauttivat” rahoitusmarkkinat ts. kun aikaisemmin oli vaikeaa saada velkaa, nyt sitä alettiin suorastaan tyrkyttämään. Tämä johti talouden kasvamiseen velkarahalla ja syntyi valtava kupla.

Oma valuuttamme , eli Suomen markka, oli 90-luvun alkuun mennessä yli 30% yliarvostettu.

Mielikuvitus-Suomi on elänyt ja kehittynyt viennistä

"Suomi elää viennistä"-mantraa olen kuullut jokusen kerran. Joo, näinhän se on. Aina on eletty ja Suomi on rakennettu viennin ansiosta. Kauhistelevat maailmanlopun tuomaat ovat näyttäneet käyriä, jotka ovat alkaneet ja päättyneet Nokian kukoistuksesta.

Millä Suomi on elänyt ennen Nokiaa? Tilastojen valossa ei ainakaan kauppataseen turvin.

Vai että matalaa palkkaa kansalle

TES:in alittavat palkat eivät auta Suomen taloutta. Ongelmamme on, että teollisuudesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa. Vienti laskee tai polkee paikallaan.

 

Teollisuuden kadonneet työpaikat eivät palaa alipalkkauksella, koska liki 65 % viennistämme on prosesseissa tuotettua. Tuotteet kulkevat putkissa, uuneissa ja koneissa, kunnes pumpataan säiliöön, rasiaan tms. Nämä tehtaat toimivat kuten autot: ihminen vain ohjaa ja valvoo. Tämän takia etenkin tuotannon työntekijöiden palkat voivat olla äärimmillään liki mitätön osa liikevaihdosta.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä